Retkikohteet

Unajan lintutorni. Kuva: Ari Ahlfors

Lintutorni

Unajan lintutorni sijaitsee Unajanlahdella, joka on valtakunnallisesti arvokas luontokohde. Tähystystornin lisäksi paikalta löytyy nuotiopaikka.

Ruovikon pesijöitä ovat muun muassa ruskosuohaukka ja luhtakana. Alue on muuttoaikoina Rauman seudun huomattavin kahlaajien ruokailualue.

Lintutorni on mukava pyöräretkikohde. Rauman torilta matkaa kertyy noin yhdeksän kilometriä. Autolla saapuville löytyy Kapasaarentien varresta pysäköintilevike, johon mahtuu muutama auto.

Lähde: Rauman Seudun Lintuharrastajat

 

Laavu

Unajan Urheilijoiden laavu on kaikkien retkeilijöiden käytettävissä.  Vie roskat pois mennessäsi! Huomio, että metsäpalovaroituksen aikana tulenteko laavulla ei ole sallittua.

Frisbeegolfrata kulkee metsäisissä maisemissa. Heittovuorossa Jukka Huttunen. Kuva: Ari Ahlfors

Frisbeegolf

Unajan Urheilijat rakentaa pururadan läheisyyteen metsäistä frisbeegolfrataa. Koreja on yhteensä yhdeksän kappaletta.  Radan lähtöpisteelle pääsee kätevimmin Pyhärannantien varressa olevalta kierrätyspisteeltä, jossa on autoille runsaasti parkkitilaa.

 

Ministadion

Unajan koulun läheisyyteen rakennettiin kesällä 2018 ministadion, joka on kaikkien käytössä. 

 

Muinaishaudat

Satakunnan Museo inventoi vuonna 2013 esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä Unajan, Voiluodon ja Anttilan kylien alueella.
Inventoinnin tuloksena alueelta tunnetaan kuusi uutta kiinteää muinaisjäännöstä. Lähes kaikki ovat pronssikauden tai rautakauden röykkiöitä. Poikkeuksen tekee Kyttäkallion I maailmansodan aikainen kallioon louhittu taisteluhauta. Unajan, Voiluodon ja Anttilan vanhat kylätontit eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta maakunnallisen ja valtakunnallisen merkittävyytensä vuoksi ne katsotaan kulttuuriperintökohteiksi. 

Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät lähteenä käytetystä arkeologisesta inventoinnista (linkki alla).

Lähde: Unaja-Voiluoto-Anttila Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013

 

Unajan peltoaukea. Kuva: Ari Ahlfors

Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

Unajan kylän tielinjaus, maatilojen rakennukset ja mäkirinteen pienasumukset kuvastavat rannikolle muodostuneen kyläkokonaisuuden kehitystä.

Unajan kyläasutus on asettunut tiiviisti Unajanlahden pohjukkaan, vanhan maantien varrelle. Kylän pellot ovat Unajanjoen halkomalla tasangolla, jota rajaavat metsäiset kalliomäet.

Unajanjoen yli johtaa 1800-luvulla rakennettu kaksiaukkoinen kivisilta lähellä Unajan keskiaikaista satamapaikkaa. Valtatie jakaa Unajan kulttuurimaiseman kahtia.

Lähde: Museovirasto

 

Pohjanlahden Rantatie

Unajan kylä on rakentunut Unajantien varrelle. Tietä kutsutaan myös vanhaksi Turun tieksi. Tie tosiaan on historiallinen, sillä se kuuluu Pohjanlahden Rantatiehen, joka on valtakunnallinen matkailutie Vehmaalta Tornioon.

Rantatie on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja aina keskiajalta nykypäivään asti. Myöhäiskeskiajalla länsirannikkoa pitkin kulkenut Rantatie toimi kulkureittinä ja postitienä, jatkuen Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin saakka.

Lähde: Pohjanlahden Rantatie